Ihana lapsuudenkotijoulu


Olin joulun vanhemmilla, ihanaa, pitkästä aikaa! Joulu kotona on parasta, mitä tiedän. Äidin lihapadat ja puurot on kypsiä ja lämpimiä, iskä vetää jokavuotisen pukkishown ja veli ja sisko puolisonsa kanssa ovat myös paikalla. Tunnelma on kuin ennen vanhaan lapsuudessa, vain yksi asia on muuttunut, nimittäin pukkishown sisältö. Show on joka vuosi erilainen. Tänä vuonna pukki puhui suvaitsuvaisuuden ja kaksineuvoisuuden puolesta ja oli pukeutunut perusviittansa lisäksi nylonsukkahousuihin ja rintsikoihin. Hänen äänessään ei ollut samaa ronskiutta kuin viime vuonna, vaan hän argumentoi tällä kertaa hintahtavasti. No, ens jouluna taas palataan perinteisempään eli lapsiystävällisempään jouluun…

Yksi suurimpia rikkauksia on, ettei perheeni ole hajonnut elämän vieriessä eteenpäin, vaan päinvastoin. Olemme entistä läheisempiä toisillemme, mikä johtuu osittain minun ja siskoni pitkäaikaisista sairasteluista. Ne olisivat voineet myös erottaa perheenjäseniä mutta toisin kävi. Tuntuu,että olemme entistä lähempänä toisiamme.

Kun astun lapsuudenkotiin, minut valtaa rauha, kiireettömyys ja rakkaus. Kotona on niin nättiä. Äiti on laittanut tonttuja ja enkeleitä seinille, kuusi on koristeltu ja koko asunnossa tuoksuu ihanalle. Mäkätän leikkimielisesti äidille ja isälle, miksi kuusi on koristeltu ilman minua. Äiti puolustaa: ”Kuopus halusi”. Hymyilen miettiessäni, että kuopushan on vasta 24-vuotias. Itse täytän ens kesänä 30. Velipoika on 27.

Joulu meni mukavasti kaikin puolin. Kuten jo kirjoittelinkin, pikkumommulat saivat muutamia potkupukuja, töppöset ja myssyt. Itse sain sen äitiysvyön ja kaurakääreen. Ennakoitavissa on selkäkipuja ens kesänä, sillä kaksosvatsat eivät tyypillisesti ole mitään pieniä. Odotan kesää sekä innoissani että kauhuissani. Mutta siihen on pitkä aikakin, joten turha odottaa liian aikaisin mitään. Seuraava etappi on 10.1.2011 niskaturvokeultra ja sitten 27.1. terkkarin tapaaminen, jossa otetaan virtsakoe, verikoe ja kuunnellaan dopplerilla lapsukaisten sydänäänet. Jälkimmäiseen pyysin äidin ja siskonkin mukaan.

Hyvää Uutta Vuotta 2011!

Tagged with: , , , , ,
Kategoria(t): Odottajan arki, Raskauden aikaiset tutkimukset, Tunteita ja tuoksuja

Jätä kommentti

Tuplaäidin tervehdys!
Voiko yhteen elämään mahtua enempää tuplia: tuplatutkinnot tuplasti kesken, tuplataaperotytöt, tuplayrittäjyys, tuplaelämä ja tuplaniskavamma? Päärooleissa meidän perhe ja mun elämä, johon kuuluu vuonna 2011 syntyneet tuplatyttäret ja aviomies. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan! - Päivi

Anna sähköpostiosoitteesi tilataksesi tämän blogin ja vastaanottaaksesi ilmoituksia uusista artikkeleista tässä blogissa sähköpostin välityksellä.

Liity 11 tilaajien joukkoon