Vauhti on kova!


Kello on piirun vaille kaksi yöllä ja äitee istuu koneella. On menossa pyykkisavotta. Tätä savottaa tehdään lähes päivittäin. Pesin ainakin 8 koneellista pyykkiä ja nyt viikkailen puhtaita, kun lapset nukkuu. Mies pisti keittiön kuntoon ja paineli kanssa pehkuihin. Ehkä itsekin pitäisi. On aikainen herätys huomenna töihin, ja nanny tulee jo kasin pintaan. Pitkiä päiviä ens viikolla, koska olen seuraavan poissa. Lähdetään miehen ja tuttavapariskunnan kanssa Gran Canarialle viikoksi. Lapset jää isovanhempien hellään huomaan. Vuorotellen ovat meidän porukoiden ja mieheni vanhempien kanssa täällä meillä. Kerrassaan mahtavaa, että saa apua silloin, kun sitä tarvitsee. Kuinka kiitollinen sitä voikaan olla, että lapsilla on raskastavia ihmisiä ympärillä. 🙂

Mutta nyt nukkumaan, palaan tänne vielä myöhemmin uudelleen kertomaan tyttöjenkin kuulumisia. 🙂

Kategoria(t): Uncategorized

Elämä – mihin menet?


Mihin tää aika kiitää?

Yhtäkkiä huomaan, että tytöt on kohta 1,5 vuotta. Onneksi olen muistuttanut itseäni nauttimaan heidän kanssaan olostapäivittäin – myös niinä hetkinä, kun tekisi mieli työntää pää p**sees**n ja itkeä itsensä uneen iltaisin. Onneksi näitä ei ole kovin montaa lopulta ollut, koska meillä on ollut melko helpot viimeiset kuusi kuukautta. Myös osittainen työhönpaluu on auttanut rentoutumaan: duunissa kukaan ei tule huutamaan naamalle mielenosoituksellisesti eikä kusase/kakkaa kintuille.

Oltiin viime viikolla ensimmäistä kertaa tyttöjen ja mieheni kanssa ulkomailla. täräytettiin täältä Tampereelta suoraan Bremeniin ja sieltä junalla Hampuriin. Jaa miksi Saksaan? No, miksi ei? Olen asunut useamman kuukauden Hampurissa aikoinani ja pidin eloisasta Pohjois-Saksan tunnelmasta. Ihana paikka! Meille sattui vielä lämmin ja kaunis neljä päivää, suosittelen lämpimästä! Etenkin Bremeniin on helppo mennä jos sattuu asumaan Pirkanmaalla. Kotoa Bremenin kirkolle n. 2,5 h sisältäen matkat ei paha. Varattiin Saksan reissu yksi tylsä sunnuntaipäivä. Olin googletellut taas perinteeksi muodostunutta ”lapsiperhe+  tekemistä + sunnuntai + pirkanmaa” -komboa, eikä mitään järkevää taaskaan tarttunut haaviin. Päädyin sattumalta erääseen blogiin, jossa perhe oli matkustanut lasten kanssa Saksaan ja näin ollen päätettiin, että mekin mennään! Hyvä, että lähdettiin. Jaksaa pingottaa joulukuuhun asti, kun päästään oikeasti lomalle viikoksi miehen kanssa kahdestaan. 🙂

Nyt on välillä pistettävä verkkokalvot piiloon ja nukuttava hetkeinen. Huomenna on tärkeä paltsu Helsingissä aikaisin aamulla ja pitää herätä kukonlaulun aikaan. Öitä!

PS. Millä ihmeellä muistaisin varata neuvolan likoille… Huokaus. 😀

Äiti, me osataan tää kirja ulkoa!

Isoja tyttöjä.

Kategoria(t): Arkista avautumista, Äitiydestä, Kaksosten arki, Töissä käynti

Olen ollut laiska


No, onhan mulla ihan pätevä syykin. Tai oikeastaan olen ollut niin väsynyt, että kun illalla saa hieman omaa aikaa niin on halunnut keskittää ajatuksensa johonkin muualle kuin lasten asioiden miettimiseen. Kaikella hyvällä siis, mutta jokainen äiti varmasti tietää sen tunteen, kun joskus vaan haluaa ajatella aikuisten juttuja! 😉

Meillä on kovaa juoksevia ja yli 10 sanaa puhuvia tyttöjä, jotka ymmärtävät lähes kaiken, mitä heille puhuu. Osaavat yhdistää kaikki 10 sanaa esineisiin/ihmisiin ja ymmärtävät käskyjä, kieltoja, komentoja ja kehoituksia. Kerrassaan mainioita pieniä ihmisiä, jotka ymmärtävät jo maailmaa todella paljon. Niin rakastettavia, mutta välillä koettelevat todella hermoja. siis TODELLA. Mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Nytkin on jo ikävä, vaikk ovat vain huoneessa nukkumassa. Ehkä munkin pitäisi, koska huomenna on työpäivä.

Kategoria(t): Arkista avautumista, Äitiydestä, Kaksosten arki, Kehittyminen ja kasvu

Maaginen 12 kk lähestyy


Käytiin tänään ottamassa tytöistä passikuvat. Todellisuus iski vasten kasvojani, kun mun pikkuisen vauvat kävelikin itse kädestä pitäen sisälle valokuvausliikkeeseen ja istuivat itse korkealla tuolilla, kun kuvat napsastiin. Mihin tää ensimmäinen vuosi on mennyt? Vanhempainvapaahan mulla loppuu virallisesti 7.7. mutta jään osittain kotiin tyttöjä hoitamaan. Kenties 3 arkea töissä, 2 kotona ja aion pitää jatkossakin saman lastenhoitajan, joka meillä on ollut alusta asti. Hän on niin loistava löytö, etten tahtoisi koskaan laskea irti mutta toki tarve tässä vuosien kasvaessa vähenee. ;D

Tagged with: ,
Kategoria(t): Uncategorized

Treffeillä


Päästiin tänään kerrankin ajoissa töistä molemmat ja meillä oli lastenhoitaja kotona, joten päätiin pyytää mieheni treffeille. Oli aika tyly valikoima Lempäälän terasseissa, joten kävin ostamassa Hakkarin Siwasta pussikaljan ja omppusiiderin. Oi, kesä!

Paineltiin summamutikassa kohti rantaa ja löydettiin tosi nätti poukama, missä istuskeltiin. Kotona odotti sitten pari kiukkuista leidiä.

image

image

Kategoria(t): Uncategorized

Lämmintä 24


Naama kuumenee, mutta tuuli oli haasteellinen. Niinpä jäi muutamaan hassuun minuutiin auringosta nauttimiset.

image

image

Kategoria(t): Uncategorized

Missä mennään? Ikää 10 kuukautta


Tytöillä on nyt ikää 10,5 kuukautta. Viimeinen kuukausi on ollut mahtavaa nopean kehityksen aikaa. Motoriset taidot ja kielelliset ovat molemmat kehittyneet. Tytöt ovat nousseet vasten tukea ja alkaneet liikkua noin kolmen viikon ajan, josta viimeisen viikon ovat irrottaneet yhä useammin otettaan seisoessaan tuettuna. Pystyvät pitämään kroppaansa joka 10 sekuntia hallinnassa ilman pyllähtämistä.

Myös erilaiset leikit ovat pikkuhiljaa kehittymässä. Ollaan hippaa keskenään, kiusoitellaan toista leluilla, pyritään yhdessä samaan tavoitteeseen (yleensä äidin hermoja raastava), viestitään usemmin vastavuoroisesti, osoitellaan asioita sormella ja sitten nauretaan. Myös matkiminen ja sanallisten ohjeiden yhdistäminen tekoihin on vilkasta. Osaa ylävitoset eli läpsyn, iso moron, heilutukset, taputuksen ja vilkuttamisen (hei, hei!). Osaavat myös kaivata jo töihin menevää iskää ja ryntäävät saman tien ovelle vastaan, kun vähän kuuluu ääntä sieltä iltapäivällä. Seisovat vasten partsin ikkunaa ja haluisivat seisoa myös makkarin ikkunassa, mistä näkee kotiin tulevan iskän. Ovat tosi sosiaalisia myös vieraiden lasten suuntaan. Pihassa hakeutuvat aina naapurin poikien luokse (3,4 ja 5vuotiaat ja leikkivät mieluiten heidän lahkeissaan roikkuen, jos pojat on vaikka hiekkalaatikolla). Kaikki muu jää, kun ulkona on leikkikavereita. Ja oon sitä mietlä että tekee tytöille tosi hyvää, koska monesti meille riittää vain toistemme seura ja lisäksi suurin osa kavereistakin on tuplia. Tekee hyvä olla erilaisten lasten kanssa ja erilaissa ryhmissä.

Jännä, miten erilainen käsitys vuorovaikutuksesta näillä esikoistuplilla on verrattuna monien kavereiden esikoissinkkuihin. En mä tiedä, onko se kiinni persoonasta, tuplaksi syntymisestä vaiko mun opettamasta toimintatyylistä vai kenties niistä kaikista. Mutta tytöt jotenkin tajuaa aivan eri tavalla yhdessä olemista javuorovaikutuksen pelisääntöjä kuin yksin kasvaneet. Kai se on väkisinkin niin, kun hengaat lähes 24 ja 7 pienessä ryhmässä, ja meidänkin kodin ovet ovat aina auki ystäville, joita käy tosi usein. Kummitäti ja -setä asuu vieressä, ystäviä käy meillä yleensä joka viikonloppu. Tytöt on mukana aina kaikessa ja etenkin mun miehen ystävät jaksaa leikittää heitä loputtomiin.
Mun omilla ystävillä on itsellään lapset yleensä mukana, niin siinä ei jää aikaa olla meidän likkojen kanssa oleiluun.

On muuten hienoa huomata, miten suurin osa näistä kolmekymppisistä miehestä suhtautuu lapsiin, ja siis nimenomaan meidän tyttöihin. Ei vois enempää toivoa! Heistä tulee ihania isiä joskus, kun sen aika on. Odotan. Sofia on oppinut sanomaan Amppu, jolla tarkoittaa lamppua. Osaa myös osoittaa mitä vaan erilaisia lamppuja. Jännä huomata, että osoitti joka kynttilälyhtyä, jossa paloi kynttilä, ja sanoi että lamppu.ilmeisesti lampun merkitya liittyy siihen kokemukseen valon lisääntymisestä ja kirkkaudesta. Lahden mummikulta opetti Sofiaa mökillä ja kun tultiin kotiin, alkoi näytellä lamppua keittiös. Ensin sanoi mpp, sitten pu ja lopulta yhdisti ne ampuksi. Nyt siihen on alkanut tulla mukaan myös L-kirjain. 

Lisäksi sanavarastoon on tullut ämppä, jonka merkitys on meille auki. Osoittelee milloin mitäkin, kun hokee ämppää. Ämpäri, äijä, kärpänen, kääpä? Voi olla mikä vaan. Ehdotuksia?

Ella on saanut lisänimen Elektroniikka-Ella! Käsittämättömän kiinnostunut kaikista heiluvista, pyörivistä, piippaavista, vilkkuvista ja surisevista asioista ja esineistä. Laturit, jatkojohdot, kaapelit kiinnostaa. Osaa mm. laittaa mun tietokoneeseen piuhan kiinni ja ottaa sen pois, ilman että olen opettanut. Ilmeisesti nähnyt mun tekevän niin riittävän monesti.

On nää vaan ihania ja aktiivisia tyttöjä, ettei sanat riitä kuvaamaan! Rakastan niin kovasti näitä pieniä elämäni valoja. Ja kuinka onnellisia tytöt voikaan olla, kun ympärillä on niin paljon rakastavia ihmisiä. Kiitos teille kaikille avusta, tuesta ja lämmöstä.













Kategoria(t): Uncategorized

Tunnari hukassa


huhhuh, onnistuinpas. Nimittäin palauttamaan vihdoin tunnukseni tänne blogiin. meni tovi jos toinenkin, eikä ollut mikään pikkuhomma anella ylläpitoa rikkomaan yksityisyydensuojasääntöjään. pitkä tarina

niin paljon on tapahtunut kaikkea, että kirjoittelen huomenna paremmalla draivilla paremmalta koneelta 

 

Iloista myöhästynyttä äitienpäivää ja anteeksi radiohiljaisuus. no can do. nyt ollaan taas linjoila.l

 

Kategoria(t): Uncategorized

Iloista äitienpäivää!


Ja hirrrrmuisesti anteeksi, kun hukkasin mun salasananoten salasanan, enkä ole päässyt päivittämään blogia! Teen sen ensi tilassa, koska viimeiseen kahteen viikkoon mahtuu niin paljon asiaa, ettei nyt yöllä klo 02 pysty venymään.

Iloista eilistä äitienpäivää kaikille äiteeimmeisille! Ja kiitos kärsivällisyydestä kaikille lukijoille. Kommentit julkaisematta ja ei mitään sisältöä hetkeen. Not my style!

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

Kategoria(t): Uncategorized

Uusilla huudeilla!


image

image

image

image

image

image

image

image

Kategoria(t): Uncategorized

Elettyä elämätä


Ei voi kuin lausua nöyrän kiitoksensa niskalle, joka on sallinut ja kestänyt sekä raskauden että nämä 9 kuukautta jotain, mitä sen todellakaan pitänyt kestää. Tästä iso kiitos kuuluu ennen kaikkea fysioterapeutilleni, joka on pitänyt mut sen verran pelikuntoisena, että olen pystynyt nauttimaan arjesta, vaikkei aina herkkua ole ollut. Ja ennen kaikkea voi tietenkin olla ylpeä itsestään, että on saanut pidettyä paletin niin kasassa, että sekä terveys, kuula että läheiset ovat kestäneet. 😉

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

image

Kategoria(t): Uncategorized

Pääsiäisfiiliksiä


Kappas, meillä on jo näin isoja tyttöjä. Noustaan ylös tukea vasten, kontataan kovaa, ymmärretään älylelujen päälle ja muuten ero kuukausi sitten tapahtuneeseen on hurjan suuri. Aivan mahtava seurata pienten kehitystä. Ilolla odotetaan mitä sanoja varastoon alkaa tulla äiti-sanan lisäksi, mitä on kuultu hoettavan jo yli kuukauden päivät.

image

image

Kategoria(t): Uncategorized

Hei me leikitään (ja asennetaan pinnistä)


image

image

image

image

Kategoria(t): Uncategorized

Sorminäppäryyttä ja älypelejä


Tänään treenattiin aamulla pinsettiotetta ja aivoja. Piiloteltiin naksuja pulloihin ja yritettiin syödä muovikupista. Ei ihan onnistunut. 😉 Kaikki raejuusto-banaanit ensin lattialle ja siitä sitten syöpöttelemään.

Kohtapa alkaa muuton tekeminen, osa 2. Huomenna siirretään isot kamikset ja sunnuntaina yritetään jo asua Lempäälässä. Siistiä! 🙂

image

image

Kategoria(t): Uncategorized

Ryömien ja kontaten


image

image

image

image

image

image

image

image

image

Tagged with: , , ,
Kategoria(t): Uncategorized

Elämää lähellä yhdeksää kuukautta


Meille onkin syntynyt uusi unirytmi, joka ei niinkään ilahduta äitiä. Heräämme klo kuuden pintaan ja valvomme sen tunnin pari. Tämän jälkeen pirpanat menee välkkäreille ja äiti alkaa tehdä hommiaan. Tää on tarkoittanut sitä, että on pakko päästä nukkumaan viimeistään kympin aikoihin. Muuten kuuluu ärräpäät aamulla, jos kukonlaulun aikaan pitäis vääntäytyä ylös. Oon ollut niin puhki ekan viikon uuden rytmin aikana, mutta nyt alkaa vähän helpottaa kun on rytmiin tottunut. Toivotaan, että tämäkin on joku vaihe, joka menee ohi.

Toinen vaihe, joka valitettavasti on meille jo ennestään tuttu, on toi järjetön kiljuminen. En ole keksinyt sille syytä, ehkä sitä ei ole. Se liittyy tällä hetkellä vähän kaikkeen. Veikkaan olevan osa aktiivisten ja äänekkäiden pirpanoiden äänenkäytön harjoituksia. Välillä ois Pelttoreille käyttöä oikeasti, mutta vielä en ole kuulokkeita ostanut. Lähinnä säälin tyttöjä itsejään mutta kai niiden omat korvat ovat jo tottuneet möykkään.

Sofian nukuttaminen on kyllä hemmetin hankalaa välillä mutta tassuttelemalla ollaan päästy sopusointuun sänkyyn jäämisestä. Eilen jo iskä meni niin pitkälle, että tunki päänsä konttausluukusta ja siihen tyttö oli tosi tyytyväinen. Äidiltä ei moinen onnistu, vaan tyydyn istumaan sängyn laidalla, silittelemään ja laulamaan ja pitämään kiinni hellästi.

Melkoinen apinalauma meille on muuttanut. Välillä kaipaan kirkkoon ja taidemuseoon niin paljon. Silenzio!

image

image

image

image

image

image

image

Tagged with: , , ,
Kategoria(t): Uncategorized

Ghetto Style Crossfit Training with Triplets.


Just näin. Eli kun joku avautuu ens kerralla siitä, että pitäisi käydä useammin urheilemassa, niin vedä tää video kehiin. Tällaista urheilua pääsee harrastamaan joka päivä maksutta ja niin usein, kuin tahtoo. Eikä tarvitse olla edes koiria. 😉

Tagged with: , , ,
Kategoria(t): Arkista avautumista, Äitiydestä, Kaksosten arki

Oksensin pottaan ja muuta tragikoomista


Ei voi kuin nauraa itselleen. Joka hemmetin yö nukun jonkun vinkuvan lelun päällä enemmän tai vähemmän vahingossa. Eilen taas oksensin lasten pottaan, oli muuten oikein passeli siihen tarkoitukseen. Ja kolmenneksi, herään joka hemmetin aamu aikaisemmin kuin koskaan aiemmassa elämässäni. Vaikka laitetaan pöytsikät nukkuun klo 20-21 pintaan, ne on aina hereillä seiskalta. Ja mikä ärsyttävintä, valvovat tunnin ja alkavat uudelleen nukkua. Äitipä ei enää nuku. Siinä ajassa ehtii vähän tyhjentää astianpesukoneen, laittaa pyykit koneeseen ja viikata puhtaat, imuroida olkkarin, virittää turva-aidat sekä katsoa hetken töllöä, kun ripeästi hoitaa edellä mainitut.

Ei luoja tätä univelkaa, meneeköhän se koskaan umpeen enää? Nukuttais varmaan viikko putkeen, jos harhaannuttais miehen kanssa johonkin lomalle lähtemään.

Valivalivalivali. Mut välillä hyviä uutisia: ostettiin asuntoa. Just niin kaunis ja meidän näköinen, mitä etsittiin. Päiväkotiin 40 metriä, metsään rajoittuva takapiha ja etäisyys Treelle 12 minsaa sekä Pirkkalaan 15 saivat meidät muuttamaan Sääksjärvelle Lempäälään.

Tagged with: , ,
Kategoria(t): Uncategorized

Pikkupotilaat


Hemmetin paskatauti jyllännyt pari päivää oikein kunnolla. Ensin lapset, sitten vanhemmat. Nyt onneks voidaan jo vähän paremmin. Tänään oli onneks nanny jelppimassa ja nyt yötä toinen mummi. Huomenna toivottavasti tehdään asuntokaupat.

image

Kategoria(t): Uncategorized

Kolmannet kylmenneet paahtoleivät


Tein juuri paahtoleivät. Niille kävi, kuten aiemmillekin. Unohtuivat arkisessa kiireessä paahtimeen, kylmähtivät ja päätyivät roskikseen. Sen pituinen se päivä. Edelleen likat pikkunuhassa ja sen huomaa. Niska huutaa halleluujaa, kun olen heitä kannellut edes-takaisin ja ympäri-ämpäri. Vai nsyli kelpaa, mutta sylejä on ainoastaan yksi. Onneksi Aapat tuuraavat mua. Kaksi pientä ihmistaimea käpertyneinä omiin sänkyihinsä rutistamassa iskän joululahjaksi ostamia pehmoapinoita on maailmaa järisyttävän suloinen näky. Rakastan. ❤ ❤

Ps. Onneksi on nämä illat. Likat heräävät nykyään 7.30 ja hyytyvät klo 20. Aa, mulla on aikaa tehdä kaikkea kivaa, aivoja vaativaa ja työhommia aina lähes aamuyhteen asti. Olen aina pärjännyt sellaisille max 7 tunnin unilla, luojan kiitos.

Tagged with: , , ,
Kategoria(t): Arkista avautumista, Kasvatus
Tuplaäidin tervehdys!
Voiko yhteen elämään mahtua enempää tuplia: tuplatutkinnot tuplasti kesken, tuplataaperotytöt, tuplayrittäjyys, tuplaelämä ja tuplaniskavamma? Päärooleissa meidän perhe ja mun elämä, johon kuuluu vuonna 2011 syntyneet tuplatyttäret ja aviomies. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan! - Päivi

Anna sähköpostiosoitteesi tilataksesi tämän blogin ja vastaanottaaksesi ilmoituksia uusista artikkeleista tässä blogissa sähköpostin välityksellä.

Liity 11 muun seuraajan joukkoon