Mihin tää aika kiitää?
Yhtäkkiä huomaan, että tytöt on kohta 1,5 vuotta. Onneksi olen muistuttanut itseäni nauttimaan heidän kanssaan olostapäivittäin – myös niinä hetkinä, kun tekisi mieli työntää pää p**sees**n ja itkeä itsensä uneen iltaisin. Onneksi näitä ei ole kovin montaa lopulta ollut, koska meillä on ollut melko helpot viimeiset kuusi kuukautta. Myös osittainen työhönpaluu on auttanut rentoutumaan: duunissa kukaan ei tule huutamaan naamalle mielenosoituksellisesti eikä kusase/kakkaa kintuille.
Oltiin viime viikolla ensimmäistä kertaa tyttöjen ja mieheni kanssa ulkomailla. täräytettiin täältä Tampereelta suoraan Bremeniin ja sieltä junalla Hampuriin. Jaa miksi Saksaan? No, miksi ei? Olen asunut useamman kuukauden Hampurissa aikoinani ja pidin eloisasta Pohjois-Saksan tunnelmasta. Ihana paikka! Meille sattui vielä lämmin ja kaunis neljä päivää, suosittelen lämpimästä! Etenkin Bremeniin on helppo mennä jos sattuu asumaan Pirkanmaalla. Kotoa Bremenin kirkolle n. 2,5 h sisältäen matkat ei paha. Varattiin Saksan reissu yksi tylsä sunnuntaipäivä. Olin googletellut taas perinteeksi muodostunutta ”lapsiperhe+ tekemistä + sunnuntai + pirkanmaa” -komboa, eikä mitään järkevää taaskaan tarttunut haaviin. Päädyin sattumalta erääseen blogiin, jossa perhe oli matkustanut lasten kanssa Saksaan ja näin ollen päätettiin, että mekin mennään! Hyvä, että lähdettiin. Jaksaa pingottaa joulukuuhun asti, kun päästään oikeasti lomalle viikoksi miehen kanssa kahdestaan. 🙂
Nyt on välillä pistettävä verkkokalvot piiloon ja nukuttava hetkeinen. Huomenna on tärkeä paltsu Helsingissä aikaisin aamulla ja pitää herätä kukonlaulun aikaan. Öitä!
PS. Millä ihmeellä muistaisin varata neuvolan likoille… Huokaus. 😀
Jätä kommentti