Elämää lähellä yhdeksää kuukautta


Meille onkin syntynyt uusi unirytmi, joka ei niinkään ilahduta äitiä. Heräämme klo kuuden pintaan ja valvomme sen tunnin pari. Tämän jälkeen pirpanat menee välkkäreille ja äiti alkaa tehdä hommiaan. Tää on tarkoittanut sitä, että on pakko päästä nukkumaan viimeistään kympin aikoihin. Muuten kuuluu ärräpäät aamulla, jos kukonlaulun aikaan pitäis vääntäytyä ylös. Oon ollut niin puhki ekan viikon uuden rytmin aikana, mutta nyt alkaa vähän helpottaa kun on rytmiin tottunut. Toivotaan, että tämäkin on joku vaihe, joka menee ohi.

Toinen vaihe, joka valitettavasti on meille jo ennestään tuttu, on toi järjetön kiljuminen. En ole keksinyt sille syytä, ehkä sitä ei ole. Se liittyy tällä hetkellä vähän kaikkeen. Veikkaan olevan osa aktiivisten ja äänekkäiden pirpanoiden äänenkäytön harjoituksia. Välillä ois Pelttoreille käyttöä oikeasti, mutta vielä en ole kuulokkeita ostanut. Lähinnä säälin tyttöjä itsejään mutta kai niiden omat korvat ovat jo tottuneet möykkään.

Sofian nukuttaminen on kyllä hemmetin hankalaa välillä mutta tassuttelemalla ollaan päästy sopusointuun sänkyyn jäämisestä. Eilen jo iskä meni niin pitkälle, että tunki päänsä konttausluukusta ja siihen tyttö oli tosi tyytyväinen. Äidiltä ei moinen onnistu, vaan tyydyn istumaan sängyn laidalla, silittelemään ja laulamaan ja pitämään kiinni hellästi.

Melkoinen apinalauma meille on muuttanut. Välillä kaipaan kirkkoon ja taidemuseoon niin paljon. Silenzio!

image

image

image

image

image

image

image

Mainokset
Tagged with: , , ,
Kategoria(t): Uncategorized
One comment on “Elämää lähellä yhdeksää kuukautta
  1. Kati sanoo:

    Meillä ei ole aiemmat tenavat kiljuneet kuten kaksoset, ja ainakin meillä se kirkuminen ja kiljuminen on vaan koventunut ja tuntuis nyt olevan huipussaan- tosin 1.5v osaa jo vähän kunnioittaa äidin kiukkuista ”nyt hiljaa, ei huudeta koko ajan turhasta”- lausetta. Mä ajattelen, että olis kaksosuuden erityispiirre, pitää saada huomiota hinnalla millä hyvänsä. Ja puheen kehittyessä toivottavasti loppuis..Tsemppiä aamuheräämisiin. Ne on syvältä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Tuplaäidin tervehdys!
Voiko yhteen elämään mahtua enempää tuplia: tuplatutkinnot tuplasti kesken, tuplataaperotytöt, tuplayrittäjyys, tuplaelämä ja tuplaniskavamma? Päärooleissa meidän perhe ja mun elämä, johon kuuluu vuonna 2011 syntyneet tuplatyttäret ja aviomies. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan! - Päivi

Anna sähköpostiosoitteesi tilataksesi tämän blogin ja vastaanottaaksesi ilmoituksia uusista artikkeleista tässä blogissa sähköpostin välityksellä.

Liity 11 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: