Historiallinen hansakaupunki Bremen


Kirjoitettu paluumatkalla Bremenistä.

Kun äiti haluaa unohtaa hetkeksi kakkavaipan käryn ja ottaa omaa aikaa, on pakko suunnata johonkin kotia kauemmas. Tekipä tämä hyvää! Olen ollut 24/7 kiinniplikoissa tähän asti, missä sinänsä ei ole mitään pahaa. Mutta pitkällä tähtäimellä tällainen hermolepo on ennemmin tai myöhemmin välttämätöntä, muuten ei jaksa.

Valitsimme kohteeksi syksyisen Pohjois-Saksan ja siellä hansakaupunki Bremenin. Selkä minä että matkatoveri olemme asuneet aiemmin Pohjois-Saksassa, joten olisi kiva päästä treenaamaan kieltä ja maistelemaan paikallisia herkkuja. Sekä vähän shoppailemaan.

4.11.2011
Ensimmäisenä päivänä ei irronnut saksankieltä. Tyydyin kiittelemään ja sanomaan hei heit. Toisen päivän iltana tapasin täydellistä englantia puhuvan saksalaisen miehen Bratwursti-jonossa. Hänen  kanssaan oli helppo smalltalkata, koska hän pystyi jelppaamaan sanojen kanssa, jotka olin unohtanut. Nyt osaan sanoa mm. minulla kolmekuukautiset kaksostytytöt. Ja paljon muutakin. 😉

5.11.2011
Toinen päivä kului shopatessa. Tytöille löysin toppatakit Galeriasta, mies sai pyytämänsä Pepe Jeansit ja mä ostin hääpuvun – tai sen aihion. Sitä pitää koristella lisää, mutta onpahan pohja olemassa. Oli hauska sovittaa pukua, kun myyjät puhuivat keskenään saksaksi ’”kuinlka puku on liian pieni mahan kohdalta ja kiristää”. Ai, ihanks totta???! Kauniilla saksalla vastasin, että synnytin kaksostytöt 3,5 kuukautta sitten, joten annetaan vaan mahan pömpöttää. Eikä häitäkään ole päätetty. Sain mekon alennuksella.

6.11.2011
Kolmantena päivänä käytiin kuvaamassa kirkko, raatihuone ja vanha mylly. Vähän heikkoja kuvia tosin tuli, kun sumu oli sankka. Nähtävyyksiltä päätimme hypätä yliopistolle menevään ratikkaan, jossa tutustuimme mukavaan biologirouvaan ja tämän lapsiin. Heiltä kuulimme yliopistolla olevan käsityömyyjäiset, johon suuntasimme ostoksille. Sieltä löysin huovutetut kukkarot. Lisäksi teetäsin Ella- ja Sofia -leimasimet, joita tarvitaan isänpäivälahjan tekoon. Tosi söpöt leimasimet. Noi saksalaiset puutyöt ovat upeita ja nämä kohtuuhintaisiakin.

Lienee turha erikseen mainita ja hehkuttaa, että reissu oli mahtava irtiotto arjesta. Oli mahtavaa nukkua kokonaisia öitä sekä olla nostamatta tai kantamatta kolme päivää. Sammuttiin kuin saunalyhdyt jokapäivä ennen klo 22 ja nukuttiin vähintään ysiin. Ehdottomasti parasta matkan parasta anria nuo kunnon yöunet. 

Mainokset
Tagged with: ,
Kategoria(t): Äitiydestä, Kaksosten arki, Kuvia elämästä, Tunteita ja tuoksuja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Tuplaäidin tervehdys!
Voiko yhteen elämään mahtua enempää tuplia: tuplatutkinnot tuplasti kesken, tuplataaperotytöt, tuplayrittäjyys, tuplaelämä ja tuplaniskavamma? Päärooleissa meidän perhe ja mun elämä, johon kuuluu vuonna 2011 syntyneet tuplatyttäret ja aviomies. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan! - Päivi

Anna sähköpostiosoitteesi tilataksesi tämän blogin ja vastaanottaaksesi ilmoituksia uusista artikkeleista tässä blogissa sähköpostin välityksellä.

Liity 11 muun seuraajan joukkoon

Suosituimmat artikkelit & sivut
%d bloggers like this: