Lähdettiin Euroopan tourille


Meidän tilapäiskämppään tuli näyttö, joten lähdettiin eurooppalaiselle torille Hämeenpuistoon Tampereen ytimeen evakkoon. Molemmilla silmät seisoi päässä, kun viime yönä taas heräiltiin. Kyllästyneenä viiden yöherätyksen rytmiin, olen alkanut laittaa likkojen maitoon yhden viidesosan maissivelliä. Mahat on toiminut normaalisti, eikä ilmaa tai kipuja ole ollut sen enempää kuin ennenkään. Hyvä niin, sillä siis jatketaan.Lisäkski olen alkanut tehdä pullot valmiiksi jääkaappiin aamuisin, niin ei tarvitse kriisin hetkellä alkaa etsiä/pestä niitä ja läträtä kiireessä litkujen kanssa. Siellä möllöttävät siistissä rivissä, oikealla vanhemmiat ja vasemalla viimeisimmäksi pullotetut.

Torikeikalla vähemmän riskialtis eli mieheni ajoi. Mä keskityin valokuvaamaan, kun oli kerrankin riittävästi käsiä järjestelmäkameran kantamiselle. Pirpanat kun kulkivat miehen käsivoimin varsin näppärästi. Tollaiset isot ukot nostelee salilla maksimivoimana hauiskäännöissä 5-6 viisikiloisen vauvan verran levyä per käsi.

Mä lönkyttelin torilla hoitokassin kantajana vieressä ja vahdin likkoja maantasossa. Saatiinpa taas uteliaita ja paheksuvia katseita, kun oltiin niin laiskoja, ettei jaksettu laittaa pirpanoita vaunuihin, vaan raahattiin tosiaan pelkissä turvakaukaloissa. Samapa tuo, siinä näkevät myös ihmisiä, eivätkä joudu pelkkää taivasta tuijottamaan. Ihmisistähän meidän plikat kovasti innostuvat. Ja meitsi kuitenkin kulki koko ajan vieressä ja piti katsekontaktia vuoron perään molempiin. Olivat niin rauhallisesti ja kiltisti koko ajan. Lussuttivat vain tuttejaan ja fiilistelivät!

Operaatio kuormaus

Korkattiinpa samalla uudet Risto-Matti Ratia – fleecehaalarit lämpöpussin alla. Liiankin tehokkaat olivat, sillä hiki valui paluumatkalla.

Sofia-kulta

Eihän meillä mitään käteistä ollut, joten kaivettiin taskun pohjalta väkisin 7 euroa ja ostettiin kestivertomokkapalan kokoinen köntti ranskalaista toffeeta. Maksoi 6,70 (100 grammaa/3 e). Jätin tippia ruhtinaalliset 30 senttiä ja sain vuolaat kiitokset ja suuren ihmettelyn: ”Ei suomalaiset koskaan jätä vaihtorahaa”. Niin, emmehän tuppaa jättämään. Itse heitän tippiä silloin, kun saan erityisen hyvää palvelua. Kiitokset ja kehut sen sijaan annan poikkeuksetta aina, kun myyjä on ystävällinen ja osaa asiansa. Ja sitäpaitsi muutama kymmenen senttiä ei tunnu tässä konkurssissa missään, kun sen kerran tai kaksi vuodessa lahjoittaa. Sillä sai 80 prosenttia 2-desin Tuttelia. ;D

Kotiin tultiin Pirkkalan ainoan kunnon raflan kautta. Todella kaunis ilta ja ihana kylmä syyskeli. Onneksi löysin kameralaukusta sukat. 😉

Käytiin syömässä siis Daddy’s Dinerissä. Oli siinä taas ihmettelijöitä, kun pamautettiin sisään plikkojen kanssa ja kuin yhteisestä sopimuksesta nostettiin plikat ensin penkeille, mä kävin lämmityttämässä pullot, mies valkkas safkoja, syötettiin yhdessä skidit, riisuttiin lämpöpussit ja sitten vasta alettiin miettiä omia tilauksia. Pientä härdelliä pukkaa aina alkuun. Tytöt oli tosi nätisti raflassa, mitäpä muutamaan, koska seinät olivat täynnä jänniä jenkkityylisiä kuvia, joita pällistellä. Samalla vähän kiikutteli Maxi Cosia, niin homma rullas!

Vasta aivan lähdön hetkellä Kippura järjesti Truewoman Shown, ja mies paineli tuulispäänä mimmien kanssa ulos, kun mä jäin pakkaamaan kamoja ja kiittelemään tarjoilijaa. Lapsen itkua en periaatteesta pahoittele. En etenkään nyt, kun se kesti muutaman minuutin.  Tarjoilijakin kovasti huolehti, ettemme kai lähteneet Elmerin itkujen takia. Selittelin, ettemme tietenkään, vaan oltiin muutenkin menossa. Todellisuudessa luulin Sofian vääntäneet supertortut kaukalossaan, koska haju oli niin kauhea, että silmiä kirveli.

Nyt taas himassa. Likat ovat nukkuneet jo tunnin, äitikin hyytyy kohta. oon taas kauheassa asennossa läppärillä, mutta kun tällä kirjoittaa puolet nopeammin ja oikeemmin kuin iPadilla tai puhelimella. Ja saa hoidettua samalla kuvien käsittelyn, koska muuten se unohtuu.

Ranskalainen toffee oli muuten niin makeaa, ettei sitä voinut syödä kuin pienen palasen kahvin kanssa.

Saippuat oli tyyriitä: 5 e pala

Mainokset
Tagged with: , , , ,
Kategoria(t): Arkista avautumista, Äitiydestä, Kaksikon kanssa reissussa, Kaksosten arki, Kuvia elämästä, Paskaäiti tilittää ja mokaa, Tunteita ja tuoksuja, Uncategorized
One comment on “Lähdettiin Euroopan tourille
  1. […] kiihtyvällä tahdilla niskan sallimissa rajoissa. Viime viikolla kävin vaunuttelemassa sekä eurooppalaisella torilla Tampereella että Vähäjärvellä vaunuttelemassa. Kun kunto kasvaa, paineet tippuvat […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Tuplaäidin tervehdys!
Voiko yhteen elämään mahtua enempää tuplia: tuplatutkinnot tuplasti kesken, tuplataaperotytöt, tuplayrittäjyys, tuplaelämä ja tuplaniskavamma? Päärooleissa meidän perhe ja mun elämä, johon kuuluu vuonna 2011 syntyneet tuplatyttäret ja aviomies. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan! - Päivi

Anna sähköpostiosoitteesi tilataksesi tämän blogin ja vastaanottaaksesi ilmoituksia uusista artikkeleista tässä blogissa sähköpostin välityksellä.

Liity 11 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: