Käytiin vankkuroimassa


Äiti kävi ensimmäisellä vaunulenkillä. No en edes käynyt lenkillä, kunhan liiottelen. Puhisin vankkureiden takana 500 metriä (ja pulssi plus 100) ja jumituin ensimmäiseen ylämäkeen, vaikka yritin pysyä tasamaalla. Käsijarru tarvitaan ja äkkiä – alamäetkään eivät siis sujuneet. Paska mutsi. Tai ainakin järjettömän huonossa kunnossa.

Mieltä hieman lämmittää juttelemaan pysähtyneen tuntemattoman kommentit keskustelun lomassa: ”Miten sä saat vuodenikäiset mahtumaan noihin koppiin?” Kysyin häneltä, miten niin VUODEN ikäiset, sillä nämä on nyt piirun yli kaksi viikkoa. ”Ei uskois, kun mammaa katsoo. Ootko sä synnyttänyt nuo?” Päivän paras kohteliaisuus. Teki mieli vastata, että en ole, vaan meillä mies hoiti nää hommat. Totuus on, että römppää roikkuu vatsalla jouluun (2012) asti, mutta post-operatiiviseen jälkihoitoon tarkoitettu tukivyö antaa armoa ja huijaa silmää

Btw: Olis hauska saada vaaka. Ja sykemittari. Ja X5.

Mainokset
Tagged with: , ,
Kategoria(t): Tarvikeostoksilla, Uncategorized

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Tuplaäidin tervehdys!
Voiko yhteen elämään mahtua enempää tuplia: tuplatutkinnot tuplasti kesken, tuplataaperotytöt, tuplayrittäjyys, tuplaelämä ja tuplaniskavamma? Päärooleissa meidän perhe ja mun elämä, johon kuuluu vuonna 2011 syntyneet tuplatyttäret ja aviomies. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan! - Päivi

Anna sähköpostiosoitteesi tilataksesi tämän blogin ja vastaanottaaksesi ilmoituksia uusista artikkeleista tässä blogissa sähköpostin välityksellä.

Liity 11 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: