Nyt alkoi jännittää


Koska neidit on riittävän isoja (3 ja 2,5 kg) heitä hieman tuupitaan maailmaan jatkossa. Eli mä tiedän jotain, mitä muut kuin mieheni ja perheeni eivät tiedä ja palaan linjoille, jahka synnytys on hoidettu kunnialla.

Rituaalit menee seuraavasti: Aamulla sairaalaan synnytysvuodeosastolle 4a, jossa ensin kypsytellään Cytotecillä kohdunsuuta ja siitä sit oksitosiinit kehiin, jossei käynnisty pelkillä tabuilla. Toivotaan, ettei ole hirveän pitkä operaatio. Mieluummin nopea ja kivulias, kuin sairaalahengausta useita vuorokausia ja kotiinkin välillä. Herkkänä ihmisenä toivon kunnon vastetta välittömästi. Katsotaan.

Synnytyslekurikin on tiedossa, häntä en ole koskaan tavannut. Kuulemma rauhallinen ja erittäin asiallinen vajaa keski-ikäinen nainen, jolla on myös omia lapsia. Kuulostaa hyvältä.

No niin Iita ja Tiita. vielä on aikaa päättää ilmestyä luonnollisella alulla… 😉

Advertisements
Tagged with: , ,
Kategoria(t): Odottajan arki, Raskauden aikaiset tutkimukset, RV37-38, Synnytys, Uncategorized
10 comments on “Nyt alkoi jännittää
  1. Leena sanoo:

    Onnea matkaan!!

    • onnipotkas sanoo:

      kiitos! toivon hartaasti, että niska kestää… 🙂 täytyy ottaa taas vanha tuttu tahdonvoimaa -nikki mestoille… Mukavaa viikonloppua!

  2. tyttönen sanoo:

    Onnea tosi paljon ja jaksamista!

  3. marjamarjanen sanoo:

    Aamulla kukonlaulun aikaan nokka kohti Tamperetta – vauveleiden ”valvojaisiin”, nuorimman tyttären luo… Että osaa jänskättää, tälläistä vanhaa konkariakin, kolme synnytystä läpikäyneenä, vaan kun kysymyksessä on oma tytär… Ne on ne tunteet, lämpimät, rakkaat, odottavat, onnea suureen päivääsi toivottavat! 🙂

    • onnipotkas sanoo:

      Toivottavasti ei tule mitään vauvamaratonia vaan todellinen pikasprintti, jossa ollaan maalissa ennen kuin pamauksen kaiku on ehtinyt kadota. 😉 Saaks tässäkin lajissa pisteet sekä tekniikasta, tehokkuudesta että joukkuesuorituksesta? 😉 Ei vais… Luonto hoitaa! ❤

      • onnipotkas sanoo:

        Ja nykyaikaahan ois, että halukkaat vois seurata suoritusta web-kameran kautta kotoota ja lähettää kannusviesejä chatin kautta.

  4. Jaana sanoo:

    Tahdonvoimallahan se sujuu 🙂 Kun olen tutustunut taistelija- niskafoorumilla niskakuntoutukseesi, uskon synnytyksenkin sujuvan samalla asenteella. Varmaan täytyy niskaa kenties suojata ainakin ponnistusvaiheessa, niin kovat on lihasvoimat kun vauvaa karjuu ulos. Komea on vatsa 🙂

    • onnipotkas sanoo:

      Kiitos tsempistä Jaana! 🙂

      Joo, vielä kun löytäis sen kaulurin, joka on kadonnut kuin pieru Saharaan. Mies saapi sit hakea fyssarilta lainaks uuden, jossei kohta tule vastaan. Ei jaksa etsiä enää.

      Samoin olen laittanut johonkin liian hyvään jemmaan järjestelmäkameran – tuon ison mustan laukun, jonka ei kaiken järjen mukaan pitäis pystyä katoamaan tän kokoiseen asuntoon. Ja höyhentyynykin on litimärkä (jäi sateeseen tänään pesun jlk). Eli kaikista tärkeimmät asiat hoitamatta.

      Tyypillisesti en ole mikään stressaajan perikuva, mutta niskan/hermoston kanssa olen äärimmäisen tarkka. kaikki riskit minimoidaan, koska tiedän, mitä siitä seuraa, jossei kuuntele kroppaa. Nooh, kahtellaan. Eipä ne lääkäritkään varmasti kuuntele sairaalassa, joten paree tottua. Todennäköisesti nauravat vaatimukselleni omasta tyynystä ja vaahtomuovipalasesta (pehmennin) häntäluun alla. 😀

      Mietin muuten sellaista, että miks ihmeessä synnytyksessä ei käytetä jotain superliukkaria? Vaikka vauva onkin luonnostaan ”öljyinen”, niin haittaisko tuo, vaikka ruippais joten lisäliukkautta tuovaa settiä? Vai onkohan se niin, että sit vauva luiskahtais helpommin myös takaisin päin putkessa. No, ehkä uskaltaudun tiedustelemaan tätä(kin) asiaa synnytyksen jälkeen lääkäriltä. Jos ennen kysyn, saan pian entistä hullumman hepun leiman takalistoon!

  5. Jaana sanoo:

    Hei mä sain junioria synnyttäessäni säkkituolin, joka laitettiin siihen synnytyspedin päälle. Muistaakseni se oli aika hyvä, että oli puoli-istuvassa asennossa. Kandeekin olla omat hyväksi havaitut jutut mukana, sairaalan vehkeet on aina kuitenkin halvinta mahdollista laatua ja oudot.

    Yksikään vauva ei ole sisälle jäänyt, toivotaan vauvoilta nopeaa tilannetajua ja että panisivat vauhtia ulostuloon 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Tuplaäidin tervehdys!
Voiko yhteen elämään mahtua enempää tuplia: tuplatutkinnot tuplasti kesken, tuplataaperotytöt, tuplayrittäjyys, tuplaelämä ja tuplaniskavamma? Päärooleissa meidän perhe ja mun elämä, johon kuuluu vuonna 2011 syntyneet tuplatyttäret ja aviomies. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan! - Päivi

Anna sähköpostiosoitteesi tilataksesi tämän blogin ja vastaanottaaksesi ilmoituksia uusista artikkeleista tässä blogissa sähköpostin välityksellä.

Liity 11 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: