Terveiset rakenneultrasta!


RV20

Tänään käytiin rakenneultrassa, kaikki hyvin. Lääkäri ei nähnyt sukupuolia selvästi mutta totesi, ettei sieltä mitään erityisesti pullistelekaan. Eli ota nyt selvää. Ehkä kaksi tyttöä, tai sitten ei. Seuraavan kerran mennään 5.4, joten ehkä silloin ollaan viisaampia. Välissä taas neuvola 31.3, jolloin katsotaan Kelan paperit kuntoon. Eikä sukupuoliasialla oikeastaan merkitystä ole mutta täytyy korjata työnimiä neutraalimmiksi. Janista ja Petteristä vois tulla Janina ja Petriina. 😉

Laajempi reportaasi:
– Selkeästi dicorionaalis-diamniaalinen (ei-identtinen) kaksosraskaus
– Erittäin virkeäliikkeiset sikiöt
– A-vauva raivotarjonnassa (lähempänä ihoa, vasemmalla), B viistottain, osittain raivotarjonnassa (syvemmällä, oikealla)
– Erilliset istukat takaseinässä
– Molemmilla rakenteet normaalit
– Paino A: 353 g ja B: 294 , vastaa viikkoja 20+0
– Lapsiveden määrä normaali
– Kohdunkaula normaali

Ps. Jos asioitte Taysin äitiyspolilla (kerros 0. sisäänkäynti pääaulasta oikealle ja hissiaulasta alas), ottakaa omat tyynyt mukaan peffan alle. Kivikovat penkit (ja ultrauslavitsa). Odotin parempaa.

Vastaanottovirkailija erittäin tökerö (= tavallinen;), hoitajat ihania. Luulin näkeväni lääkärin jotenkin erikseen mutta en tiedä, oliko se kuitenkin lääkäri, joka mut ultras. Hmm… Ehkä missasin jotain ja ois pitänyt mennä lääkärille erikseen ultran jälkeen. Täytyy soittaa perään ja kysyä. Toivottivat vain hyvää päivän jatkoa ja sanoivat, että ens kertaan. Varautua kannattaa joka kerralla v-näytteenantoon.

Lisäksi saatiin kutsu monikkoperhevalmennukseen, joka tuntuu isolta haasteelta niillä penkeillä. Kesto 2,5 tuntia.

Edit: Kyllä hän oli lääkäri. Nimeltään Kati Tihtonen. Aivan ihana! 🙂

Mainokset
Tagged with: , , , ,
Kategoria(t): Odottajan arki, Raskauden aikaiset tutkimukset, RV 19-22, Sairaalassa, Tunteita ja tuoksuja, Uncategorized
5 comments on “Terveiset rakenneultrasta!
  1. Leena sanoo:

    Kuulostaa siltä, että niska on kaiken kaikkiaan antanut sulle raskausrauhan! Pointsit niskalle! 🙂 Jännityksellä odotamme, tuleeko sieltä tyttöjä vai poikia vai molempia yksi…:)

    • onnipotkas sanoo:

      Innolla odotan, kuinka niska kestää. Merkkejä on jo alkanut tulla lisäpainosta mutta ottivat Taysissa tosi vakavasti asian. Kerroin tiiviissä pähkinänkuoressa koko shown ja mainitsin puuduteyliherkkyydestä ja ylipäänsä renkkanahermostosta. Kukaan ei vähtellyt vaan päinvastoin. Hyvä merkki! 🙂

  2. Merzi sanoo:

    Hienolta näyttää kakki muu paitsi ne puitteet ja vastaaottovirkailijan olemus 🙂 Käyn täällä lukemassa miten olet voinut ja mitä kuuluu tuleville perheenjäsenille, tuntuu aika rientävän nopeasti näin sivustaseuraajan näkökulmasta. Voikaatten hyvin kaikki, myös isä.

    • onnipotkas sanoo:

      Moiks Merzi!

      Kieltämättä aika menee hirveen nopeasti. Vasta tällä viikolla on alkanut tuntua siltä, että hommahan konkretisoituu hiljalleen ja pahimmassa tapauksessa sitä synnytetään jo parin kuukauden päästä. No, ei toivottavasti ihan vielä silloin. salassa tosin toivon, ettei menis yli 8 kk:n, koska nyttenkin alkaa olla tukalaa toisinaan. Mutta sehän on vain väliaikaista.

      Tänään soittelin fyssarille ja kyselin, joko uskaltais tulla hoitoon muttei halunnut ottaa vielä(kään). Ymmärrän! Pelko siitä, että hoito laukaisis synnytyksen on varmaan ihan faktaan perustuvaa. Siit turvallisilla viikoilla eli 30 + voi mennä.

  3. onnipotkas sanoo:

    Isukki on jaksanut yllttävän hyvin. 🙂 Kai hän on tottunut hoivaamaan niskavammaista, niin tää passaaminen on nyt jo rutiininomaista. 😉 Kyllä mä silti kodinhoitajaa välillä kaipailen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Tuplaäidin tervehdys!
Voiko yhteen elämään mahtua enempää tuplia: tuplatutkinnot tuplasti kesken, tuplataaperotytöt, tuplayrittäjyys, tuplaelämä ja tuplaniskavamma? Päärooleissa meidän perhe ja mun elämä, johon kuuluu vuonna 2011 syntyneet tuplatyttäret ja aviomies. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan! - Päivi

Anna sähköpostiosoitteesi tilataksesi tämän blogin ja vastaanottaaksesi ilmoituksia uusista artikkeleista tässä blogissa sähköpostin välityksellä.

Liity 11 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: